Punahilkka

Pidän itse saduista, varsinkin niiden vanhemmista versioista joissa on vielä osa niiden alkuperäisistä särmistä tallessa. Jin Roh anime elokuvan katsottuani palasin Punahilkka sadun ääreen, jonka muistan myös omasta lapsuudestani. Minun kuulemani Punahilkka opetti että aikuiset tulevat aina lopulta pelastamaan varomattoman lapsen.

Oma suosikkini Punahilkasta on kuitenkin vanhin löytämäni versio, eli Charles Perraultin 1600-luvun lopulle ajoittuva versio. Tähän Perraultin versioon pohjautuvat myös sadun tunnetuimmat versiot, jotka Grimmin veljekset kirjoittivat.

Grimmin veljekset ottivat satuun onnellisen lopun tarinasta Susi ja seitsemän pientä kiliä (The Wolf and the Seven Young Kids). Heidän vanhimmassa Punahilkka versiossaan on jonkin verran särmää mukana, eikä suden kohtalo ole kovin mukava. Heidän nuorempaa versiota on sitten jo vesitetty ja siinä on entistä onnellisempi loppu ja sadun yleistä ilmapiiriä on muutenkin muutettu valoisammaksi ja iloisemmaksi.

Perraultin versio eroaa Grimmin versioista eniten ehkä siinä että se on kirjoitettu puoliksi aikuisille, kun Grimmit pehmensivät sadun lapsia varten. Muutenkin Perraultin versio sisältää asioita joita lapset eivät voi ymmärtää. Havaintoja, analyysejä ja ajatuksia Punahilkasta voi lukea seuraavista linkeistä:
Perraultin Sadut
Puhahilkka - klassikko satu, Grimmin veljekset

Alla yksi käännös Perraultin versiosta. Käännösvirheitä saa syyttää allekirjoittanutta.

Kauan sitten eräässä pienessä kylässä eli pieni maalaistyttö, kaunein olento joka ikinä oli nähty. Hänen äitinsä piti hänestä hyvin paljon ja isoäitinsä rakasti häntä vielä enemmän. Isoäiti teki tytölle pienen punaisen hilkan, jota tyttö käytti niin paljon että häntä alettiin kutsumaan Punahilkaksi.

Eräänä päivänä, tehtyään kiisseliä, Punahilkan äiti sanoi hänelle: "Kultaseni, kävisitkö katsomassa isoäitiäsi, kuulin että hän on ollut hyvin sairaana. Veisitkö hänelle myös kiisseliä ja voita."

Punahilkka lähti saman tien matkaan toisessa kylässä asuvan isoäitinsä luokse.

Kulkiessaan metsän läpi hän kohtasi vanhan suden, joka halusi kovasti syödä hänet. Susi ei kuitenkaan uskaltanut käydä Punahilkan kimppuun metsässä, koska siellä oli myös puunhakkaajia. Susi kysyi Punahilkalta minne hän oli menossa. Lapsi parka, joka tiennyt millaisessa vaarassa oli, vastasi sudelle:

"Menen isoäitini luokse, vien hänelle kiisseliä ja voita äidiltäni."

"Asuuko hän kaukanakin?" kysyi susi.

"Voi kyllä," vastasi Punahilkka: "hän asuu tuolla näkyvän myllyn takana, ensimmäisessä talossa saavuttaessa kylään."

"No," sanoi susi. "minäkin menen tapaamaan häntä. Minä menen tätä kautta, mene sinä tuolta, ja katsotaan kumpi meistä ehtii ensin perille."

Susi lähti juoksemaan nopeinta reittiä kohti isoäidin taloa, ja tyttö meni pidempää reittiä viihdyttäen itseään keräämällä pähkinöitä, juosten perhosten perässä ja haistellen kedon kukkia niitä kohdatessaan. Pian susi saapuikin isoäidin talolle. Hän koputti oveen: kop, kop, kop.

"Kuka siellä?" kysyi isoäiti.

"Sinun lapsenlapsesi, pieni Punahilkka", vastasi susi matkien tytön ääntä, "tulin tuomaan sinulle kiisseliä ja voita jotka äitini lähetti."

Isoäiti, joka oli vuoteen omana sairaitensa vuoksi, vastasi: "vedä narusta niin salpa aukeaa."

Susi veti narusta ja ovi avautui. Hän syöksyi vanhan naisen kimppuun ja hotkaisi hänet hetkessä, sillä ei ollut syönyt kolmeen päivään. Tämän jälkeen susi sulki oven ja meni isoäidin sänkyyn odottamaan Punahilkkaa, joka koputti oveen hieman myöhemmin.

"Kuka siellä?" kysyi susi.

Punahilkka säikähti suden karheaa ääntä, mutta ajatellessaan että isoäiti oli vilustunut hän vastasi:

"Tämä on lapsenlapsesi Punahilkka, tulin tuomaan sinulle kiisseliä ja voita jotka äitini lähetti sinulle".

Susi vastasi ääntään pehmentäen: "Vedä narusta niin salpa aukeaa."

Punahilkka veti narusta ja ovi avautui.

Nähdessään Punahilkan tulevan sisälle Susi piiloutui paremmin lakanoihin ja sanoi: "Laita kiisseli ja voi tuolille ja tule tänne sänkyyn kanssani."

Punahilkka riisuuntui ja meni sänkyyn, jossa hän yllättyi siitä miltä hänen isoäitinsä näytti yöpuvussaan.

Hän sanoi: "Isoäiti, miten vahvat sinun kätesi ovatkaan!"

"Pystyn paremmin halaamaan sinua kultaseni."

"Isoäiti, miten suuret jalat sinulla onkaan!"

"Niillä pystyn paremmin juoksemaan lapseni."

"Isoäiti, miten suuret korvat sinulla onkaan!"

"Niillä kuulen paremmin lapsi kulta."

"Isoäiti, miten suuret silmät sinulla onkaan!"

"Niillä näen paremmin lapsi rakas."

"Isoäiti, miten suuret hampaat sinulle onkaan!"

"Niillä pystyn syömään sinut paremmin."

Ja nämä sanat sanottuaan susi kävi Punahilkan kimppuun ja söi hänet.

Urheilukuvia vuodelta 2007

Jatketaan edellisen linjalla. Tässä siis Sport Illustrated lehden kuvia vuodelta 2007.

Sport Illustrated - Year 2007 in pictures

P.S Omat suosikkini taitavat olla tämä ja tämä otos.

Kommentteja Forsgårdin ajatuksiin

Pakko kommentoida Forsgårdin ajatuksia tänne koska hänen blogissaan ei ole mahdollisuutta kommentointiin. Varoitan heti aluksi että Forsgårdin lähestymistapa lähtee taiteesta ja minun yhteiskunnasta. En siis kritisoi hänen ajatuksiaan vaan pohdin kokonaisuutta eri lähtökohdasta ja eri näkökulmasta. Ja nyt ylivarovaisen intron jälkeen itse asiaan.

Sitä paitsi kuulin jokin aika sitten mielenkiintoisen väitteen erään psykologin kertomana. Kurjuuden näyttämisen on hänen mukaansa todettu lisäävän masennusta ja kurjaa oloa. Kyseisen psykologin mukaan positiivisten kuvien näyttäminen taas lisää hyvää oloa ja uskoa parempaan tulevaisuuteen. Tosin olen aikaisemmin kuullut myös vastakkaisiakin mielipiteitä. Mielenkiintoista kuitenkin, ettei se varsin uskottu ja yleisesti "hyväksytty" ajatus kurjuuden esittämisestä välttämättä paranna oloa ja oloja.

Tässä on kuitenkin muistettava se tosiasia että jos ihminen on tyytyväinen nykytilaan (hyvä olo nyt) hän ei halua muutosta nykytilanteeseen. Ensimmäinen askel kohti muutosta on ongelman tiedostaminen. Tämähän on esimerkkiksi AA kerhon ensimmäisen askeleen taustalla. Tässä on siis tavallaan vastakkain hetkellinen hyvä olo ja pitkäaikainen hyvä olo.

Onko siis taiteen tarkoitus olla viihdettä vai onko sen tarkoitus muuttaa yhteiskuntaa parempaan suuntaan?

Onko taide parempaa jos se viihdyttää esteettisesti vai jos se havahduttaa huomaamaan maailman epäkohdat? Minun mielestäni näitä kahta asiaa ei voi rinnastaa, vaan molempia tarvitaan. Itse koen että taide, varsinkin populaarikulttuuriin liittyvä, on hiljalleen muuttunut yhteiskunnan muutostarpeen tiedostavammaksi (tämä on mielestäni hyvä asia). Tämä tosin saattaa johtua siitä miten henkilökohtaisesti olen kokenut ja nähnyt kulttuurin ja sen muutoksen.

Itse kuitenkin nautin enemmän yhteiskunnan ja maailman ongelmia esiin tuovasta taiteesta kuin vaaleanpunaisesta vaahtokarkkitaiteesta joka luo hetkellisen sokerihumalan. Tämä värittyneestä lausahduksestani voi kuitenkinkin nähdä myös sen miksi näin koen. Sokerihumala menee nopeasti ohi mutta yhteiskunnan epäkohtien noustua pinnalle tunnen olevani sellaisten asioiden ääressä joilla on oikeasti merkistystä.

Toki olen tietoinen valokuvan vaikutuksesta sosiaalisiin epäkohtiin, mutta tässä ei nyt tarkoitettu sen tyylistä vaikuttamista, vaan vaikutusta yksilöön ja yksilön omiin tuntemuksiin mahdollisuudesta tuntea parempaa oloa. Samalla tavalla positiivisella asenteella asiat saadaan parempaan suuntaan, kun taas negatiivisella asenteella asiat huononevat omissa ajatuksissa.

Positiivinen taide on parhaimmillaan eskapismia joka nostaa lyhyellä tähtäimellä selkeästi yksilön elämänlaatua. Uskallan kuitenkin väittää että peruspositiivinen taide ei muuta ihmisten toimintamalleja eikä paranna huono-osaisten elämää pitkällä tähtäimellä. Ja väitän myös että positiivisen taiteen tuoma positiivisuus ajatuksissa ei kestä kovinkaan pitkään. Ei yleensä edes yli ensimmäisen vastoinkäymisen.

Mielenkiintoista kuitenkin, ettei se varsin uskottu ja yleisesti "hyväksytty" ajatus kurjuuden esittämisestä välttämättä paranna oloa ja oloja.

Itse en ole ikinä kokenut että kurjuuden esittäminen voisi parantaa katsojan oloa. Itse olen kokenut että kurjuuden näyttäminen lisää tietoisuutta korjuudesta ja sitä kautta sattaa lisätä toimia kurjuuden vähentämiseksi. Kuten jo aikaisemmin totesin, Ensimmäinen askel kohti muutosta on ongelman tiedostaminen.

Ikävä kyllä en usko että taiteella missään muodossa on suurta merkitystä nykymaailmaan. Televisiolla ja viihteellä on paljon suurempi merkitys elämäämme kuin taiteella, tai jopa uutisilla. Moniko suomalainen tietää kuka voitti tämän vuoden Big Brotherin voittajan? Entä moniko suomalainen tietää montako ihmistä Darfurin konfliktissa on kuollut (YK:n arvion mukaan lähes puoli miljoona ihmistä)?

Miten siis tiivistän tämän kaiken? Itse koen että kestävällä taiteella on usein (muttei aina) yhteiskunnallista merkitystä, joka ehkä hämärtyy ajan myötä mutta on kuitenkin aina löydettävissä teoksesta. Joka tapauksessa, Forsgård tiivistää asian melko hyvin:

Minusta tosin taiteen ei tarvitse ottaa kriittisesti kantaa yhteiskuntaan, toki se voi sen tehdä. Se on taiteilijan valinta.

Niin. Ja se alkuperäinen juttu löytyy osoitteesta: http://valokuvaaja.kotisivukone.com/blogi/2007/10/22/262

Reutersin vuoden kuvat

Kun nyt kerran aloitettiin niin laitetaan sitten lisää linkkejä. Tässä on siis Reutersin parhaat ja/tai vaikuttavimmat kuvat vuodelta 2007.

http://www.reuters.com/news/pictures/slideshow?collectionId=1067#a=1

John Moore - pommin räjähtäessä

CNN:n nettisivuilta löytyy John Mooren lyhyt haastattelu, jonka taustalla näytetään kuvia Mooren muun muassa Bhutton viimeisistä hetkistä, sekä pommi räjähdyksen jälkeisistä tunnelmista ja tilanteista. Tietyllä tavalla erittäin koskettava pätkä. Mukana myös kuvia pommin räjähtämisen tienoilta. Kyseiset kuvat välittävät hyvin sitä kaaosta joka tila tilanteessa syntyi.

Lisää aiheesta: kuvaesitys sekä editoitu haastattelu ja pidempi haastattelu sekä kuvia sekä Baltimore Sun / Photo Edge

Photo Editor paljastaa itsensä

Photo Editor blogi on jo jonkin aikaa kuulunut suosikki blogeihini. Blogia on pitänyt anonyymisti yksi suuren maailman kuvatoimittaja ja blogi on käsitellyt muun muassa valokuvauksen maailmaa kuvatoimittajan silmin.

Nyt blogin pitäjä kuitenkin lopetti työnsä Men's Journal -lehdessä ja astui blogissaan esiin anonyymuiden verhon takaa. Nimimerkin takana oli siis Rob Haggart. Jään mielenkiinnolla seuraamaan blogin tulevaisuutta.

Lisää aiheesta täältä: http://aphotoeditor.com/2007/12/26/rob-haggart-is-a-photo-editor/

Salamaharjoittelua, osa 2

Jatkoa edelliseen postaukseen, eli valokuvausta Ristonmaalla. Tällä kertaa ei kuitenkaan KOAS talojen kerhohuoneella vaan Teron asunnossa.

Alla olevat kaksi kuvaa ovat toteutettu pääpiirteissään samalla valaistuksella. Jälkimmäisessä saattaa olla salaman tehoa nostettu hieman. Tosin valaistuksen ero saattaa johtua myös mallin sijainnin vaihtumisesta. Joka tapauksessa. Toinen salama valaisee taustalla olevan keittiön (heijastettu seinään ja kattoon) ja toinen salama on heijastettu vasemmalla olevan seinän kautta Teroon.

Alla oleva kuva voi olla Strobistia seuraaville ihmisille tuttu. Tässä siis minun versioni kuvasta jossa ihminen käyttää tietokonetta.

Kuvassa tietokoneen näytölle on laitettu valkoinen paperi johon kannettavan näppäimistön päällä oleva salama on suunnattu. Tämän lisäksi vasemmalla on salama joka on snootin kanssa tähdätty kannettavan kanteen.

Salamaharjoittelua Kerhotiloissa

Yritän taas aktivoitua blogikirjoittamisessa ja ajattelin että tällä kertaa voisi olla hyvä postata muutama kuva edelliseltä kuvauskerralta. Kävin äskettäin Teron luona Ristonmaalla kuvaamassa. Meillä oli käytössä pieni ja heppoinen Lumisoft FX150 studiosalamasetti, jota en omien kokemusteni pohjalta voi suositella kenellekään. Ainakaan jos haluaa salamat jotka toimivat silloin kun niiden haluaa toimivan. Mutta ei niistä enempää. Lisäksi käytimme myös paria käsisalamaa.

Yllä oleva kuva on valaistu kahdella salamalla. Kuvaajan (minun) takana vasemmalla oli pieni studiosalama heijastettuna kattoon. Lisäksi jääkaapin sisällä oli käsisalama heijastettuna jääkaapin takaseinään.

Myös seuraava kuva on otettu kahta salamaa käyttäen. Pieni studiosalama on heijastettu seinään ja kattoon niin että se tuo kuvaan sen verran valoa että taustalta näkyy jotain. Tämän lisäksi on tässä on käytetty käsisalamaa snootin kanssa ja sillä on valaistu Teron kasvot.

Tämä kuva biljardipalloista on valaistu yhdellä studiosalamalla jossa oli kiinni softbox. Valo on pallojen oikealla puolella ja niiden vasemmalla puolella on musta kangas syventämässä varjoja.

Myöhemmin laitan vielä pari kuvaa lisää samalta sessiolta. Mutta sitä ennen pitää muun muassa nukkua hieman.

Lightroom 1.3.1 julkaistu

Alle viikko tuossa näemmä meni. Alla linkki Lightroomin 1.3.1 versioon.

http://www.adobe.com/support/downloads/detail.jsp?ftpID=3815

Lisätietoja päivityksestä löytyy Lightroom Journal blogista.

Lightroomin 1.3.1 viikon kuluessa

Adoben Lightroom ohjelmistosta julkaistaan versio 1.3.1 viikon kuluessa. Tämä versio tulee sisältämään muutamia bugikorjauksia 1.3 versiossa ilmenneisiin bugeihin. Samalla myös Camera Raw plugin päivittyy. Tarkemmin asiasta kertoo Tom Hogarty Lightroom Journal blogissa.

Lightroom 1.3.1 Update
I will post an update when Lightroom 1.3.1 is available for download within the next week. Setting Lightroom's preference to check for updates will provide automatic notification when the update is available. The update will provide corrections for the following issues:
-The Lightroom 1.3 Print Module could previously cause the application to crash on either OS X 10.5 or 10.5.1 during template usage.
-On Mac OS X 10.5 or 10.5.1, the import process from a card reader or other device into Lightroom could fail to import all or a portion of the selected images.
-A decrease in Develop slider responsiveness introduced in Lightroom 1.3 has been corrected.
-The Lightroom 1.3 Develop module could cause the application to crash if adjustments were made in quick succession.
-Compressed raw files from the Nikon D100 were read incorrectly in Lightroom 1.3.
-A possible artifact in raw file support for the Olympus E-3 has been corrected.
-The Lightroom FTP Plug-in provided as sample code with the Export SDK did not function properly if the password was not saved with the selected FTP preset.
-Editing or creating a new FTP preset immediately prior to using the FTP plug-in provided as sample code with the Export SDK would cause the FTP process to fail.
-Using the Export as Previous option did not work with the FTP plug-in provided as sample code with the Export SDK.