24 heinäkuuta, 2007

Elämää takapihalla

Istustelin eilen muutaman tovin takapihalla ja otin muutamia valokuvia paikalla osuneista siivekkäistä. Itselläni on käytössä D80:n kitti optiikkana tullut 18-135 millinen putki, ja kuten arvata saattaa, pidempää polttoväliä jäin kaipaamaan.

Tuossa takapihalla istuskelu ja lintujen sihtailu on oikeastaan aika rentouttavaa kunhan ensin löytää sen oikein asenteen. "Istun tässä ja huijaan nuo linnut luulemaan että olen kuollut/nukahtanut/sammaloitunut." Kiire kuuluu muualle. En ole ikinä uskonut että minusta olisi missään muodossa luontokuvaajaksi, keskittymiskykyni ja sitoutumiseni eivät moiseen puuhaan riitä. Mutta sitten on näitä hetkiä jolloin huomaan että jo omalla takapihalla luonto (se vähä mikä kerrostalojen välistä löytyy) rauhoittaa mielen niin ettei minnekään ole kiire. Maalta olen minä tullut ja maalle olen minä palaava?

Takapihalla 1

Takapihalla 2


Olen myös kiinnittänyt huomiota siihen että oravat ovat valtaamassa alueitaan takaisin. Ensin ne ottavat Ristonmaan ja sitten ne ottavat Berliinin (*).

Takapihalla 3


(*) Kaksi sisäpiirin vitsiä yhdistettynä, ei siis kannata säikähtää jos ei ymmärrä.

1 kommentti:

silla kirjoitti...

Manhattan. o/ mmh. tää ymmärs näistä toisen :)