Nokian Vanjoki ei ymmärrä
Nokian Anssi Vanjoki totesi seuraavaa:
"Järjestelmäkameran suorituskyky käy aivan tarpeettomaksi, kun me voidaan sillä meidän pienen pienellä kännykkäkameralla ottaa aivan vastaavanlainen kuva kuin tuolla hirvittävän raskaalla ja valtavalla putkella varustetulla kameralla"
Lähde: Tietokone.fi: Vanjoki: Järjestelmäkamerat käyvät turhiksi
Vanjoen kommentti kertoo siitä ettei hän ymmärrä valokuvaamisesta mitään.
En väitä ettei kännykkäkameroille ole markkinoita, tai sopivia käyttökohteita. Väitän että kännykkäkamera ei tule syrjäyttämään järjestelmäkameroita pitkään aikaan, jos ikinä.
Pystymme puristamaan hieman pikkurillin päätä pienempään tilaan 50 megapikselin sensorin, korkeatasoisen hiotun lasisen linssin ja vielä maustamaan tämän sellaisella kuvankäsittelysoftalla, joka tulee lähitulevaisuudessa mullistamaan järjestelmäkameramarkkinat.
Järjestelmäkamerassa niitä herran rakastamia megapikseleitä saa kennolle vastaavalla teknologialla vähintään 10 kertaisen määrän verrattuna kännykkäkameran minikokoiseen kennoon. Ja lisäksi, kuvankäsittelysofta ei ole sama asia kuin kamera.
Ja huolimatta Vanjoen kritiikittömyydestä, kännykkäkameroiden kuvanlaatu on todella huono verrattuna jopa vanhoihin digijärkkäreihin. Vanhat D80 ja D2X kamerani voittavat kännykkäni kuvanlaadussa mennen tullen. Jopa vanha Canonin G5 pokkarini voittaa kännykkäni kuvanlaadussa.
Suosittelen Vanjokea tutustumaan muun muassa seuraaviin asioihin, ennen kuin hän esittää seuraavia typeriä väitteitä kameroista.
- Syväterävyyden hallinta
- Kuvausnopeus (Kuvaa sekunnissa)
- Tarkennus nopeus ja tarkkuus
Tunnustan suoraan että kännykkäkamerat ovat muuttaneet valokuvausta. Vanjoen ennustamaa järkkärien tarpeettomaksi käymistä ei kuitenkaan ole tapahtumassa. Tämä johtuu siitä että kännykkäkamera ja järjestelmäkamera ovat erilaisia työkaluja joita käytetään eri tilanteissa. Hammaslääkärin pora ja poravasarakaan eivät ole päikseen vaihdettavissa käyttötarkoitusten suhteen.
P.S. Johan kännykkäkameroiden ensimmäisestä tulemisesta asti on väitetty että ne syrjäyttävät muut kamerat. Missä se syrjäyttäminen viipyy?
P.P.S. Muutenkin, Nokian pitäisi opetella tekemään käyttökelpoisia kännyköitä. Nokian uudet puhelimet ovat poikkeuksetta olleet vaikeita ja epämiellyttäviä käyttää.
5 kommenttia:
Ei pikkurillin kokoisessa kenno-linssiyhdistelmässä tarvita AF:ää lainkaan. Kaikki on yhtä terävää puolesta metristä äärettömään. Kuvausnopeutta varmaan riittää järkkäreitä enemmän kun ei ole peiliä rasitteena.
Syväterävyyden hallintaakaan ei ole kuvaajan harmina. Katsojalle jää vain se vaiva, että miettii mikä kuvassa oli se varsinainen kohde.
Tiedän ettei pikkurillinpään kokoisella kennolla tarvitse tarkennusta ollenkaan, koska kaikki on yhtä tarkkaa (tai epätarkkaa) muutenkin. Tähän oikeastaan liittyikin se mitä tarkoitin, eli minun olisi pitänyt kirjoittaa kuten sinä, eli että kännykkäkameralla ei ole mahdollista valita kuvasta yhtä kohdetta tarkaksi. Syväterävyyden hallintaan kuuluu myös se että syväterävyyttä voidaan rajoittaa, mikä ei kännykkäkameralla onnistu. Syväterävyys ja tarkennus liittyvät melkolailla erottamattomasti toisiinsa.
Suurimmassa osassa järkkäreitäkään se peili ei ole este kuvausnopeuden suhteen. Se tulee ongelmaksi vasta yli 10 FPS nopeudella, ja siihenkin liittyy se että kamera ei ehdi tarkentaa koska mirror blackout on liian pitkä. Kooltaan kännykkää suurempaan järkkäriin voidaan aina laittaa sisälle se elektroniikka mikä kamerakännykässäkin on sisällä, vaikka kuinka moneen kertaan, jolloin on periaatteessa mahdollista saada moninkertainen kuvausnopeus. (VRT tupla Digic ja expeed prosessorit). Väyläleveys kennolta prosessorille on suurempi rajoite, mutta se on rajoite myös kännykkäkameroissa. Sinänsä mielenkiintoista että kaikki kuluttajamarkkoinoiden vaihdettavalla obejektiivilla varustetut still-kamerat ovat myös peilillisiä. Näitä järjestelmäkameroita nopeampia löytyy oikeastaan vain Casion Exilim sarjasta (esim Casio Exilim EX-FH25 (40 fps) ja EXILIM Pro EX-F1 (60 fps)).
Mutta sinänsä olet oikeassa, kännykkäkamera on mekaaniselta kannalta helppoa saada järkkäriä nopeammaksi kuvausnopeuden suhteen.
Teoriassa optimaalinen kuvanlaatu/nopeus saataisiin EVIL tyypin kameroilla (Elektroninen etsin, vaihdettava objektiivi). Niissä kuvausnopeutta rajoittaa väylä kennolta prosessoriin, prosessori ja tallennus muistikortille. Ei peiliä häiritsemässä.
Lisäksi: Haluan nähdä sen kännykkäkameran jossa on FX kennon 15mm polttoväliä vastaava kuva-ala (APS-C/DX kennon 10mm). Myös makrokuvaus (1:1 suurennossuhde) kiinnostaa. Näissäkään kännykkäkamera ei pysty haastamaan järkkäreitä.
Kirjoitan koko ajan valokuvauksen harrastajan näkökulmasta. Ihmiselle joka valokuvaa vain lomallaan kotialbumiinsa asia voi olla hieman erilainen, mutta hän ei olekaan keskimääräinen järkkärin käyttäjä. Jo rahallisen arvonsa vuoksi järjestelmäkameran hankkiminen edellyttää jonkinlaista sitoutumista harrastukseen.
Hyvää analyysiä!
Olin paikalla kuuntelemassa Vanjoen esitystä, ja mielestäni se oli markkinointia niille jotka eivät valokuvausta harrasta. Kun Nokia kerran sanoo että kännykällä saa hyviä kuvia niin kai se pitää paikkansa. Ja tavalliselle tallaajalle se voi pitääkin...
Heh, Nokiahan toimii juuri oikein. Kaikki julkisuus on hyvää mainosta ja mikäs sen parempi tapa kuin provosoida kunnolla keskustelua..
Kiitos kommenteista Juha ja Jari (ja anonyymi), olette oikeassa. Eipä tuohon kai voi enää kuin todeta että Vanjoen kommentteista voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon markkinointinäkökulmasta, vaikka asian voikin tiivistää hyvin lyhyesti, kuten näissä kommenteissa on tapahtunutkin.
Pitää vielä todeta että olen heti tunnustamassa että en kuulu Nokian kohderyhmään, Ja minulle tuottaa hieman vaikeuksia tarkastella Nokiaa oman henkisen laatikkoni ulkopuolelta. Ensimmäinen reaktioni tuota alkuperäistä artikkelia lukiessani olikin melko negatiivinen, "voi perse, ei kai taas..."
Lähetä kommentti